Kukkaisaa.

Ihania, raskaasti roikkuvia leinikkejä.

Rennon huolettomia asetelmia koruttomissa maljakoissa ja vaaseissa. Ei mitään ylimääräistä.

Nää on vaan ihania. Joka suunnasta, joka kulmasta. Heleän keväiset värit, jotka suorastaan pirskahtelee hyvää mieltä ja pehmoista onnentunnetta. 

  

Antaa kevyen kukkaisen ilmeen pelkistetylle sisustukselle. Pehmentää ja raikastaa

Tekee keittiön nurkasta viimeistellyn.

Tulppaanit* lähi-Lidlistä muut kukat* ihanasta ja loistavasti palvelevasta kukkakaupasta Neidonruususta

Makkarissakin ihanuuksia

Kukkaisaa kevättä!

*kukat ostettu omin rahoin.

Muistelmia.

Lapsuuden kodista jäänyt parhaiten mieleen suuret ikkunat, korkea olohuone, Artekin kalusteet ja peikonlehti. Niitä oli useitakin, hirmuisen suuria ja minä kuvittelin olevani sademetsässä kun rakensin niiden alle majoja. 

Mun tehtävä (mieluinen sellainen) oli hoitaa noita jättimäisiä puskia. Silloin tällöin pesin yksitellen jokaisen lehden. Ja toki myös kiillotin ne, banaanin kuorella! Suihkuttelin niitä usein ja äiti luuttusi vettä parketeilta..

Nuo kasvit oli kuin perhettä, mukana leikeissä. Noista ajoista on jo ainakin kaksikymmentä vuotta mutta tänään palasin hetkeksi takaisin lapsuuden huolettomiin päiviin kun pakkasin meidän uutta perheenjäsentä Bauhaussin tiskillä. Siinä se nyt on. Oma peikkolapsi! <3 

Oliko teidän lapsuudessa tai myöhemmin näitä nyt taas niin trendikkäitä isolehtisiä ystäviä?

Mukavaa viikonloppua! -annica-

P.S. Peikko valtasi sohvapöydän, imeisesti pakko hankkia uusi soffan eteen... ;)