keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Tuntemuksia.


Bloggari-Annica? Kuka?!

Vielä täällä blogissa ei ole juurikaan ollu mitään esittelyä millainen olen joten tämä asia korjattaneen!

Olen aina tainnut olla hieman sellainen ihminen, että tykkään aloittaa juttuja joilla on joku merkitys ja pitempiaikainen tarkoitus. Saatan pitkäänkin harkita johonkin ryhtymistä, kunnes olen varma, että se kannattaa. 
Kannattaa miten? Bloggaamisen aloitusta venytin ja venytin, pelkäsin, että mulla ei ole mitään sanottavaa ja vaikka olisikin, niin ketä oikeasti kiinnostaa? Onko sanottavani/tekemiseni/kuvani tarpeeksi kiinnostavia tai merkityksellisiä, että niistä olisi jotain iloa jollekulle? Taitaa olla aika suomalaista "vaatimattomuutta" (suorastaan tyhmyyttä), kun mietitään "ketä mun juttuni kiinnostaa?". Päädyin kuitenkin siihen, että kauniille kuville on aina kysyntää ja jos siihen muutaman sanankin liittää saatteeksi, niin eikö silloin ole jo mission complete!?



Mä olen päättänyt, että tämä mun blogi kertoo kuvin siitä mitä mun ympärillä tapahtuu, lähinnä ehkä kodin sisällä kuitenkin mutta mikä jottei myös ulkopuolella. Kamera vaan tuntuu olevan kotiympyröissä omimmillaan... ;)


Mä inspiroidun kauniista jutuista joita nään ympärilläni, silmäni etsii kauniita juttuja mistä vaan ja eritoten rumuudesta jos jotain nyt voi rumaksi nimittää. Se että joku juttu ei oo ihan täydellinen ja siinä näkyy elämän kolhut, tekee siitä entistä mielenkiintoisempaa. Mielessä käväisee mitä tarinoita tuolla olisikaan kertoa jos se pystyisi. 

Mä oon täysin visualisti ja visionäärikin. Mun pää on täynnä ideoita ja nään mielessäni valmiina esim. tyhjän huoneen joka pitäisi sisustaa, mitkä värit, mitkä huonekalut, miten tavarat asetellaan ja miltä sitten näyttää. Kätevä taito varsinkin vakuuttaa miehensä, miksi pitäisi taas hankkia sitä ja sitä! ;)Ideoita tulvii ja tulvii ja osaa niistä olen toteuttanutkin aina mahdollisuuksien mukaan. Näin kotiäitinä rahan puute haittaa harrastuksia mutta sen mikä rahassa menetetään se mielikuvituksen käytöllä korjataan... 


Insta on mun leikkipaikka ja loputtoman inspiraation lähde. Olen huomannut, että jaan samanlaisen maun pohjoismaalaisten instaajien ja hieman yllättäen hollantilaisten kanssa. Ihan "perinteinen" valkoinen moderni, hyvin riisuttu sisustus ei muhun niin uppoa, tarviin tietyn määrän särmää, kerroksia, huolettomuutta ja tavaraa ympärilleni. Tavaraa voi olla enemmänkin, se asettelu on kaiken a ja o! Aloitin instaamisen vasta vähän joulun alla ja kyllä, oon täysin koukussa.. Se on ajankohtainen, tuore, nopea ja monipuolinen inspislähde. Mun instani on muuten @cremewanilla.


Nuorimmainen aloittaa eskarin syksyllä ja mä meinaankin ihan oikeesti etsiä sisustamisen saralta työpaikan. Miksi heittää hukkaan sitä intoa, tarmoa ja näkemystä minkä olen vuosien saatossa itselleni kerännyt. Tiedän että osaan ja uskonkin, että osaamisestani olisi hyötyä muillekin kuin kotoväelleni. Sitä pitää tehdä mikä kiinnostaa ja minkä osaa, silloin ainakin tekee 150% omistautumisella!




-Annica- (Se jolla on se pandaseinä ;) )


p.s. Mä vielä joku kerta keksin teille kuvankin itsestäni.. Lupaan!

Valitsin nämä jo instassa ainakin nähdyt kuvan tähän siksi, että ne kertoo tosi paljon musta. Niissä on tulevaisuus ja menneisyys, uudet näkökulmat, hieman unelmaa ja niin tätä hetkeä!

torstai 21. huhtikuuta 2016

Kukkaisaa.



Ihania, raskaasti roikkuvia leinikkejä.



Rennon huolettomia asetelmia koruttomissa maljakoissa ja vaaseissa. Ei mitään ylimääräistä.





Nää on vaan ihania. Joka suunnasta, joka kulmasta. Heleän keväiset värit, jotka suorastaan pirskahtelee hyvää mieltä ja pehmoista onnentunnetta. 

  




Antaa kevyen kukkaisen ilmeen pelkistetylle sisustukselle. Pehmentää ja raikastaa





Tekee keittiön nurkasta viimeistellyn.







Tulppaanit* lähi-Lidlistä muut kukat* ihanasta ja loistavasti palvelevasta kukkakaupasta Neidonruususta


Makkarissakin ihanuuksia



Kukkaisaa kevättä!

*kukat ostettu omin rahoin.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Yleisön suosikki.








Ei riittänyt rohkeus tarjota autenttista tunnelmaa, vaan tuli siivottua ihan kunnolla lattiasta kattoon, ikkunoita myöten. Meillä kävi kuvaaja ja toimittaja. On ollut kiva yllätys kuinka paljon tämä meidän koti on herättänyt kiinnostusta "yleisössä". 

Itelläni on ollut hieman ristiriitaiset fiilikset tätä kotia kohtaan ja ollaankin katseltu taloja jo vuosia. Edelleen täällä ollaan ja näillä mennään! Onhan tämä ihan kiva kuitenkin! Ja saatu laitettua pienellä rahalla oman näköiseksi. 

Eihän tässä talossa oikeasti mitään vikaa olekaan, muutama neliö saisi olla lisää tilaa ja toisenlainen keittiö, myös khh saisi olla hieman tilavampi. Remppahaaveet on vain pakko haudata, koska tämä on aso-asunto, jolloin remppaa ei voi tehdä. Tai voi, pyytää luvan ja kaivaa kuvetta. Siihen ei kuitenkaan taida olla järkevää ryhtyä. 

Joskus tapaan sanoa, että kun rahat loppuu niin mielikuvitus lisääntyy. Ja sitä onkin käytetty! Dc-fixillä saatiin tylsimmästä valkoisesta taviskeittiöstä omannäköisensä mustanpuhuva tausta kivoille esineille. Tykkään!! Maalilla koko koti on saatu ihan erinäköiseksi, meidän näköiseksi! Ja mukavaahan tuo laittaminen on, ei käy kieltäminen!



Mites teillä? Onko tyydytty siihen mitä alkujaan oli vai onko sudittu uudet värit tai kenties ihan kunnon rempat?

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Blogimuijat Mansessa etkoilla.

 






Sain kutsun Blogimuijat Mansessa  -etkoille, Finlaysonin Vooninki -saliin, jossa oli superihanien blogimuijien tapaamisen ohella aivan mieletön kokemus kokkailla kahden huippukokin, Dining 26 by Arto Rastas  -ravintolan Arton ja Juho Rajamäen valvovan silmän alla kokkailtiin ihan semmosia perushuttuja, kuten hiilihappojäällä tehtävää sitruunajäädykettä tai ilokaasulla vaahdotettua basilikavaahtoa. Näitähän meillä aina! Kokemus oli hurjan hauska ja ilokaasua oli ainakin ilmassa paljon, sen verran oli hymy korvissa kaikilla ja kokitkin oli jossei nyt hauskoja niin aivan hurjan superhauskoja. Voi sitä naurun määrää! Siinä ohessa valmistui huippunamit ruuat jotka söimme ehkä tyylikkäimmän pöydän ääressä ever. -Kattauksesta ja kukkasista huolehdin Pilviraitin Viivin kanssa. 





Ilta oli aivan huikea ja seura vielä huikeempaa, mukana seuraavat ihanat blogit: 


Taputukset kaikille mukana olleille ja illan sponsseille, Minna Wallius (Tampereen kauppahalli), Juvenes (astialaina), Puketti (kukat), Altia (juomat), sekä Marks & Spencer ihanista goodiebageista. ❤