Näytetään tekstit, joissa on tunniste valo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valo. Näytä kaikki tekstit

perjantai 17. helmikuuta 2017

Vaaleutta.













Meidän makuuhuone muutti talon isoimpaan huoneeseen, hain erästä sisustusstailaaajan unelmaduunia ja sen myötä sain tehtäväksi stailata mm. makuuhuone. Jotain uutta piti keksiä joten innostuin ajatuksesta stailata lasten olkkari makkariksi. Ajatus karkasi hieman käsistä ja huoneet tosiaan vaihtoivat paikkaa keskenään. Huone on melko iso, ikkunoita kahteen suuntaan sekä lasitettu parveke antaa melkein ylellisen vaikutelman makkariin. Valoa tulvii ikkunoista ja korkea katto antaa tilaa hengittää. 

Mulla on nyt menossa "utuinen"-kausi ja halusinkin huoneen ilmeestä utuisen ja pehmeän. Vaalea pellava pystyy mihin vaan! Matoksi laitoin lapsuudenkodista mukana kulkeneen persialaisen silkkimaton, sen jo hieman haalistuneet värit on juuri oikeat. Pehmeää beigeä ja hieman sinistä. 

Makkariin laitoin myös pienen työpisteen johon mahtuu sopivasti läppäri ja pikkuinen lamppu, enempää ei tarvitse. Siinä voi suunnitella tulevia juttuja ja välillä selailla uusimmat lehdet.

Työtä jota hain en saanut, pääsin kyllä ihan loppusuoralle haastatteluihin mutta periksi en anna, vielä löydän sen mun unelmaduunin, stailausta tottakai! Ja tulihan meille sen johdosta nyt ainakin kiva makkari! :)

torstai 21. huhtikuuta 2016

Kukkaisaa.



Ihania, raskaasti roikkuvia leinikkejä.



Rennon huolettomia asetelmia koruttomissa maljakoissa ja vaaseissa. Ei mitään ylimääräistä.





Nää on vaan ihania. Joka suunnasta, joka kulmasta. Heleän keväiset värit, jotka suorastaan pirskahtelee hyvää mieltä ja pehmoista onnentunnetta. 

  




Antaa kevyen kukkaisen ilmeen pelkistetylle sisustukselle. Pehmentää ja raikastaa





Tekee keittiön nurkasta viimeistellyn.







Tulppaanit* lähi-Lidlistä muut kukat* ihanasta ja loistavasti palvelevasta kukkakaupasta Neidonruususta


Makkarissakin ihanuuksia



Kukkaisaa kevättä!

*kukat ostettu omin rahoin.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Muistelmia.







Lapsuuden kodista jäänyt parhaiten mieleen suuret ikkunat, korkea olohuone, Artekin kalusteet ja peikonlehti. Niitä oli useitakin, hirmuisen suuria ja minä kuvittelin olevani sademetsässä kun rakensin niiden alle majoja. 



Mun tehtävä (mieluinen sellainen) oli hoitaa noita jättimäisiä puskia. Silloin tällöin pesin yksitellen jokaisen lehden. Ja toki myös kiillotin ne, banaanin kuorella! Suihkuttelin niitä usein ja äiti luuttusi vettä parketeilta..




Nuo kasvit oli kuin perhettä, mukana leikeissä. Noista ajoista on jo ainakin kaksikymmentä vuotta mutta tänään palasin hetkeksi takaisin lapsuuden huolettomiin päiviin kun pakkasin meidän uutta perheenjäsentä Bauhaussin tiskillä. Siinä se nyt on. Oma peikkolapsi! <3 

Oliko teidän lapsuudessa tai myöhemmin näitä nyt taas niin trendikkäitä isolehtisiä ystäviä?

Mukavaa viikonloppua! -annica-

P.S. Peikko valtasi sohvapöydän, imeisesti pakko hankkia uusi soffan eteen... ;)