Palautumista.

Mihis me jäätiin? Ainiin! Ostimme kesällä, hieman extempore, 1929 rakennetun hirsitalon joka on laajennettu -90 luvun lopulla. Talohan oli ostettaessa aikamoinen pommi mutta siitä näki heti mahtavan potentiaalin mihin tämä hiomaton timantti taipuukaan. Myös vastakohtien viehätys, vanhat tummat hirsiseinät ja korkeat tilat yläkerrassa sai mielikuvituksen valloilleen kotoisten tanskalaistalojen muodossa. Tämähän on ihan sisustajan paratiisi, kokeilujen leikkikenttä.

Koko talo meni remonttiin heti muutettuamme ja vaikka paljon on saatu aikaan, niin ehkä vielä enemmän on vasta edessä. Kattoremppa, saunan, kylppärin ja vessojen remontit jäänee kesään. Syksy ja talvi on mennyt maalatessa ja tehdessä kodista omannäköistä. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... Remonttiblogia en osaa pitää mutta tokihan jotain valmista voisi teille näyttää aina. Ihan ollut teitä ikävä!

Kiinnostaako teitä ENNEN JA JÄLKEEN -kuvat? Koitin muuttaessa ottaa jokapuolelta kuvia niin on hauska vertailla mitä muutoksia tulikaan tehtyä!

Yleisön suosikki.

Ei riittänyt rohkeus tarjota autenttista tunnelmaa, vaan tuli siivottua ihan kunnolla lattiasta kattoon, ikkunoita myöten. Meillä kävi kuvaaja ja toimittaja. On ollut kiva yllätys kuinka paljon tämä meidän koti on herättänyt kiinnostusta "yleisössä". 

Itelläni on ollut hieman ristiriitaiset fiilikset tätä kotia kohtaan ja ollaankin katseltu taloja jo vuosia. Edelleen täällä ollaan ja näillä mennään! Onhan tämä ihan kiva kuitenkin! Ja saatu laitettua pienellä rahalla oman näköiseksi. 

Eihän tässä talossa oikeasti mitään vikaa olekaan, muutama neliö saisi olla lisää tilaa ja toisenlainen keittiö, myös khh saisi olla hieman tilavampi. Remppahaaveet on vain pakko haudata, koska tämä on aso-asunto, jolloin remppaa ei voi tehdä. Tai voi, pyytää luvan ja kaivaa kuvetta. Siihen ei kuitenkaan taida olla järkevää ryhtyä. 

Joskus tapaan sanoa, että kun rahat loppuu niin mielikuvitus lisääntyy. Ja sitä onkin käytetty! Dc-fixillä saatiin tylsimmästä valkoisesta taviskeittiöstä omannäköisensä mustanpuhuva tausta kivoille esineille. Tykkään!! Maalilla koko koti on saatu ihan erinäköiseksi, meidän näköiseksi! Ja mukavaahan tuo laittaminen on, ei käy kieltäminen!

Mites teillä? Onko tyydytty siihen mitä alkujaan oli vai onko sudittu uudet värit tai kenties ihan kunnon rempat?

Inspiraatiohelmiä.

Inspiraatio on välillä todella hukassa ja oma kodin jokainen nurkka on niiiin nähty. Pienikin muutos tekee ihmeitä ja antaa uutta potkua tuttuihin nurkkiin. Instagram on mun aarreaitta, jossa tuleekin seurattua yli 500 mahtavaa tiliä! Nyt kaipaan hieman uutta näkökulmaa ja menenkin huokaileen muutaman tilin kuvien pariin..

Näitten lahjakkaiden naisten kotoa voisin ottaa omaan kotiini kaiken! Juuri oikean rouheeta makuuni. Murrettuja tummia värejä, murrettuja vaaleita värejä, puuta, betonia, koripunosta, huolettoman levahtanut fiilis ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Siis ihan täydellisen upeita koteja! Vau! 

@lottaagaton

@fiefroeling7

@nileht

@bazilicum

@alexandravrennes

Näitä leidejä ja monia muitakin herkkupaloja tulee seurattua päivittäin. Mikä on sun lempparifiidi Instan puolella?

Jo vihertää.

Vihreä tuo aina mieleen kevään, oikeastaan koko villitys alkaa aina tuossa hieman ennen joulua kun tulee pakottava tarve saada hyasinttejä, valkoisena tietysti. ;)
Joulun jälkeen alkaa aina uusi elämä ja mieleen hiipii ajatus keväästä, orastava ruoho, hennon vihreät sävyt. Aurinko vaiko mikä on syypää, että jo tammikuussa meidän asuntoon on löytänyt tiensä yksi jos toinen vihreä. 

Vihreä on ollut aina yksi suosikkiväreistäni. Vaatteissa, seinissä, sisustuksessa.. Kateudesta en juuri vihertele. se ei taida olla mun juttu! ;)

Eräs lauantainen Ideaparkin reissu Henkkamaukan koti-osastolta löysin ihanan tyynyn jossa yksi lempparieläimistäni, vihreä kuoriainen, korumainen kaunotar. Muutakin kuoriaista tarttui matkaan, kahvikuppi, lautanen sekä keittöpyyhkeeseenkin oli lennähtänyt kuoriaiskaunotar. 

Meidän seinä on vihreä, aivan mielettömän ihana, metsäisen arvoituksellinen Tikkurilan Vuono joka muutti kodin ilmeen täysin. Siitä se ajatus sitten lähti ja vihreä on tämän kevään väri. Eiköstäs se ole rauhoittava väri? Mä ainakin olen nykyään niin rauhallinen ja levollinen. Aika mukava olotila! :)

Onko vihreä hiipinyt teidän sisustukseen?

Muistelmia.

Lapsuuden kodista jäänyt parhaiten mieleen suuret ikkunat, korkea olohuone, Artekin kalusteet ja peikonlehti. Niitä oli useitakin, hirmuisen suuria ja minä kuvittelin olevani sademetsässä kun rakensin niiden alle majoja. 

Mun tehtävä (mieluinen sellainen) oli hoitaa noita jättimäisiä puskia. Silloin tällöin pesin yksitellen jokaisen lehden. Ja toki myös kiillotin ne, banaanin kuorella! Suihkuttelin niitä usein ja äiti luuttusi vettä parketeilta..

Nuo kasvit oli kuin perhettä, mukana leikeissä. Noista ajoista on jo ainakin kaksikymmentä vuotta mutta tänään palasin hetkeksi takaisin lapsuuden huolettomiin päiviin kun pakkasin meidän uutta perheenjäsentä Bauhaussin tiskillä. Siinä se nyt on. Oma peikkolapsi! <3 

Oliko teidän lapsuudessa tai myöhemmin näitä nyt taas niin trendikkäitä isolehtisiä ystäviä?

Mukavaa viikonloppua! -annica-

P.S. Peikko valtasi sohvapöydän, imeisesti pakko hankkia uusi soffan eteen... ;)

Ilmeikkyyttä.

Meillä uudistettiin hiljakkoin makuuhuonetta, jossa oli omaan makuuni hieman valju fiilis. Seinissä oli miljoona ruuvinreikää edellisten asukkaiden jäljiltä sekä maalikin sävyltään vähän kellertävää. 

Makkari on piskuinen kooltaan ja parisänky viekin siitä suurimman osan. Isot vaatekaapit valtaavat
yhden seinän, ikkuna toisen. Yksi seinä oli tarkoitus maalata hieman betonisen näköiseksi mutta hommahan lähti hieman lap(a)sesta ja tytär ehdotti, että siihen pitäisi maalata panda. 

Vaikka ei nyt ihan riitä taidot pandoihin, niin panda siihen maalattiin. Kyllä siitä tunnistettava ainakin tuli.

Hyvin ilmeikkään päätyseinän vastapainoksi vastakkainen seinä rauhoitettiin valkoiseksi, osin myös videotykin takia joka nököttää pandaseinällä. Silloin tällöin vain on letkeetä kattella sängyssä hömppäleffoja! Mikäs leffa tälläkertaa?!

Miten teillä nukutaan? Pehmoisia unia teille murut, terkuin annica

  

Heräämisiä.

Auringon paistaessa tuntuu kuin heräisi unesta. Pitkä synkeä syksy takana ja kirkas kevät edessä! Mukava suunnitella tulevia kevätsisustuksia ja unelmoida isommasta talosta... :)

Sådant är livet  -blogi tykkää keskittyä kauniisiin kuviin joita räpsin kotona ja missä liikunkin. Kuvani eivät suinkaan ole täydellisiä, huipputarkkoja taideteoksia, vaan enemmänkin tunteella napattuja otoksia ympäriltäni. Käsittelyohjelmia en osaa käyttää mutta valaistuksilla tykkään luoda kuvaan tunnelman.
Sydäntäni lähellä on aina ollut sisustaminen ja kauniit asiat, siitä kirjoitetaan mikä on sillä hetkellä mielessä. Toki mukaan mahtuu muutakin kuin sisustamista; - lapsia, muotia, ruokaa, arjen ilmiöitä... Niitä juttuja joiden keskellä elän ja hengitän! Juttuja jotka tekee iloiseksi ja antaa virtaa kahlata korkeammassakin loskassa! :) 

Joko siellä ollaan kevättä rinnassa?

Tervetuloa mukaan ihanaiset! Tästä tämä alkaa. Sellaista se elämä on!