sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Inspiraatiohelmiä.

Inspiraatio on välillä todella hukassa ja oma kodin jokainen nurkka on niiiin nähty. Pienikin muutos tekee ihmeitä ja antaa uutta potkua tuttuihin nurkkiin. Instagram on mun aarreaitta, jossa tuleekin seurattua yli 500 mahtavaa tiliä! Nyt kaipaan hieman uutta näkökulmaa ja menenkin huokaileen muutaman tilin kuvien pariin..

Näitten lahjakkaiden naisten kotoa voisin ottaa omaan kotiini kaiken! Juuri oikean rouheeta makuuni. Murrettuja tummia värejä, murrettuja vaaleita värejä, puuta, betonia, koripunosta, huolettoman levahtanut fiilis ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Siis ihan täydellisen upeita koteja! Vau! 


@lottaagaton



@fiefroeling7


@nileht


@bazilicum


@alexandravrennes



Näitä leidejä ja monia muitakin herkkupaloja tulee seurattua päivittäin. Mikä on sun lempparifiidi Instan puolella?





keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Suklaan puutokseen.




Viime päivät ovat olleet henkisesti erittäin raskaita, äitini pieni koira ollut kateissa jo viikon. Vaikka blogissani oli ehkä ajatus puida vain mukavia asioita niin lupasin kirjoitella tavallisesta arjesta ja kaikessa murheessaan tämä on arkeani. 
Jotain piristävää on keksittävä ja mikäpä voisi olla parempaa kuin suklaa. Tai kakku. Tai suklaamousse. Tai...

Suklaamoussekakku. 😍

250g suklaata (löysin kaapista erilaisia tummien levyjen jämiä. sinne vaan!)
80g voita
4 liivatelehteä
2 kananmunaa
1dl sokeria (laitoin 2dl, koska 80% tummaa suklaata)
2dl kermaaa
1tl vaniljasokeria

Suklaaganache.

150g suklaata
1dl kermaa

Tee näin:
Laita liivatelehdet kylmään veteen. Ota suklaalevystä 4 palaa koristelua varten erilleen. Sulata loput suklaasta varovasti mikroaaltouunissa tai vesihauteessa. 
Vaahdota kananmuna ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. 
Vaahdota vielä kerma ja mausta se vaniljasokerilla. Sulata voi.
Sekoita sulanut suklaa muna-sokerivaahtoon. Yhdistä seokseen myös sulatettu voi ja kermavaahto. Kuumenna 2 rkl vettä, purista liivatteista vesi pois ja sekoita ne kuumaan veteen. Lisää hieman jäähtynyt seos ohuena nauhana moussen joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada täyte 20 cm leveään vuokaan ja tasoita pinta. Anna hyytyä vähintään 4 tuntia. Ei tässäny keritty odotteleen ganachen kovettumista pursotukseen joten levitin sen vaan päälle ja laitoin vielä suklaahakkelukset sekä kaapista löytyneen Wiener Nougat  -rouheen loput. 







Saa ajatukset edes hetkeksi muualle! 😀
On todella tuhtia kakkua, pieni pala riittää ahdistukseen! Tänään tulee taas etsijäkoira antamaan edes suuntaa missä pikkuinen pörriäinen menee. Kädet ristiin!


torstai 4. helmikuuta 2016

Letitettyä.




Moni varmaan jakaa samaa tuskaa (tai sitten ei) kanssani ja tietää millaista on elää lapsiperheessä ainakin osittain mustan maton kanssa.. Yritän, että sisustus ei rajottaisi liikaa lasten(kaan) tekemisiä ja meillä kyllä syödään sohvalla leipää, sipsejä ja muuta mukavasti murenevaa ja siinähän ne sitten on matolla... Tähän ainaiseen murustelunäkyyn kyllästyneenä aloin kaivata vaaleampaa mattoa jossa ei ihan kaikki näkyisi heti. Saisi olla imuroimassa kolmesti päivässä!

Sopivaa mattoa ei alkanut kuulumaan, kunnes Valkoisen vuoren Katja vinkkasi blogissaan Elloksen matoista ja alekoodista. Sivuja selatessani silmiin osui suloinen palmikoitu villamatto. Rakkautta ensisilmäyksellä vaikka järki sanoi, että tuohan suorastaan imaisee kaikki murut sisäänsä.. 
Järjen tainnutettuani, klik klik ja matto oli matkalla kohti olkkaria. 






Onhan se ihana! Pehmeä, nätti kuin mikä, tuoksuu ihanalle, vaalea ja tuntuu mukavalta jalan alla. Pehmentää myös kivasti kodin tunnelmaa! Mitä nyt, että siitä lähtee karvaa, se kerää ne kaikki murut sisäänsä mutta sen saa yksinkin roudattua ulos tamppaukseen ja se on hyvä puolustus se! :)

Katjalle kiitos alekoodista! Saatto vähän avittaa tätä maton etsintä  -projektia.. :)




Mitäs te tykkäätte palmikoiduista jutuista? 
Ihanaa viikonloppua muruset! Terkuin Annica

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Jo vihertää.




Vihreä tuo aina mieleen kevään, oikeastaan koko villitys alkaa aina tuossa hieman ennen joulua kun tulee pakottava tarve saada hyasinttejä, valkoisena tietysti. ;)
Joulun jälkeen alkaa aina uusi elämä ja mieleen hiipii ajatus keväästä, orastava ruoho, hennon vihreät sävyt. Aurinko vaiko mikä on syypää, että jo tammikuussa meidän asuntoon on löytänyt tiensä yksi jos toinen vihreä. 




Vihreä on ollut aina yksi suosikkiväreistäni. Vaatteissa, seinissä, sisustuksessa.. Kateudesta en juuri vihertele. se ei taida olla mun juttu! ;)

Eräs lauantainen Ideaparkin reissu Henkkamaukan koti-osastolta löysin ihanan tyynyn jossa yksi lempparieläimistäni, vihreä kuoriainen, korumainen kaunotar. Muutakin kuoriaista tarttui matkaan, kahvikuppi, lautanen sekä keittöpyyhkeeseenkin oli lennähtänyt kuoriaiskaunotar. 




Meidän seinä on vihreä, aivan mielettömän ihana, metsäisen arvoituksellinen Tikkurilan Vuono joka muutti kodin ilmeen täysin. Siitä se ajatus sitten lähti ja vihreä on tämän kevään väri. Eiköstäs se ole rauhoittava väri? Mä ainakin olen nykyään niin rauhallinen ja levollinen. Aika mukava olotila! :)


Onko vihreä hiipinyt teidän sisustukseen?

perjantai 22. tammikuuta 2016

Muistelmia.







Lapsuuden kodista jäänyt parhaiten mieleen suuret ikkunat, korkea olohuone, Artekin kalusteet ja peikonlehti. Niitä oli useitakin, hirmuisen suuria ja minä kuvittelin olevani sademetsässä kun rakensin niiden alle majoja. 



Mun tehtävä (mieluinen sellainen) oli hoitaa noita jättimäisiä puskia. Silloin tällöin pesin yksitellen jokaisen lehden. Ja toki myös kiillotin ne, banaanin kuorella! Suihkuttelin niitä usein ja äiti luuttusi vettä parketeilta..




Nuo kasvit oli kuin perhettä, mukana leikeissä. Noista ajoista on jo ainakin kaksikymmentä vuotta mutta tänään palasin hetkeksi takaisin lapsuuden huolettomiin päiviin kun pakkasin meidän uutta perheenjäsentä Bauhaussin tiskillä. Siinä se nyt on. Oma peikkolapsi! <3 

Oliko teidän lapsuudessa tai myöhemmin näitä nyt taas niin trendikkäitä isolehtisiä ystäviä?

Mukavaa viikonloppua! -annica-

P.S. Peikko valtasi sohvapöydän, imeisesti pakko hankkia uusi soffan eteen... ;)

tiistai 12. tammikuuta 2016

Ilmeikkyyttä.







Meillä uudistettiin hiljakkoin makuuhuonetta, jossa oli omaan makuuni hieman valju fiilis. Seinissä oli miljoona ruuvinreikää edellisten asukkaiden jäljiltä sekä maalikin sävyltään vähän kellertävää. 

Makkari on piskuinen kooltaan ja parisänky viekin siitä suurimman osan. Isot vaatekaapit valtaavat
yhden seinän, ikkuna toisen. Yksi seinä oli tarkoitus maalata hieman betonisen näköiseksi mutta hommahan lähti hieman lap(a)sesta ja tytär ehdotti, että siihen pitäisi maalata panda. 

Vaikka ei nyt ihan riitä taidot pandoihin, niin panda siihen maalattiin. Kyllä siitä tunnistettava ainakin tuli.

Hyvin ilmeikkään päätyseinän vastapainoksi vastakkainen seinä rauhoitettiin valkoiseksi, osin myös videotykin takia joka nököttää pandaseinällä. Silloin tällöin vain on letkeetä kattella sängyssä hömppäleffoja! Mikäs leffa tälläkertaa?!







Miten teillä nukutaan? Pehmoisia unia teille murut, terkuin annica






  

lauantai 9. tammikuuta 2016

Heräämisiä.


Auringon paistaessa tuntuu kuin heräisi unesta. Pitkä synkeä syksy takana ja kirkas kevät edessä! Mukava suunnitella tulevia kevätsisustuksia ja unelmoida isommasta talosta... :)




Sådant är livet  -blogi tykkää keskittyä kauniisiin kuviin joita räpsin kotona ja missä liikunkin. Kuvani eivät suinkaan ole täydellisiä, huipputarkkoja taideteoksia, vaan enemmänkin tunteella napattuja otoksia ympäriltäni. Käsittelyohjelmia en osaa käyttää mutta valaistuksilla tykkään luoda kuvaan tunnelman.
Sydäntäni lähellä on aina ollut sisustaminen ja kauniit asiat, siitä kirjoitetaan mikä on sillä hetkellä mielessä. Toki mukaan mahtuu muutakin kuin sisustamista; - lapsia, muotia, ruokaa, arjen ilmiöitä... Niitä juttuja joiden keskellä elän ja hengitän! Juttuja jotka tekee iloiseksi ja antaa virtaa kahlata korkeammassakin loskassa! :) 



Joko siellä ollaan kevättä rinnassa?

Tervetuloa mukaan ihanaiset! Tästä tämä alkaa. Sellaista se elämä on!